Koska tämä oikein loppuu? - Anniina

When will this end? - by Anniina
ANNIINA ON ASUNUT PHUKETISSA VAKITUISESTI JO PITKÄÄN JA KERTOO VIIKOTTAISESSA BLOGISSAAN ELÄMÄSTÄ THAIMAASSA. LUE MITÄ TAPAHTUU PHUKETISSA JUURI NYT.

Anniina's Blog

Olen seurannut mielenkiinnolla somekanavista, kuinka ystävien naamoille Suomessa ovat ilmestyneet maskit. Ja vielä enemmän olen ällistynyt siitä kuinka huomaamattomasti niiden käyttö on itselle arkipäiväistynyt kaikkien näiden kuukausien aikana. En henkilökohtaisesti voi sietää maskeja, ne ovat rumia, epäkäytännöllisiä ja kaikin puolin ihan kamala riesa. Tässä kuumuudessa jo olemassa oleva, jatkuva nahi eli naamahiki, ei hellitä niiden takia hetkeksikään.

Raya Divers Corona Virus

Nopeasta mopokeikasta ”lähiseiskaan” (vrt. Ärrälle) tulee hirveää säätöä, kun kesken matkan huomaa oudon vapauden tunteen ja tajuaa että se karsea kuonokoppa jäi kotiin eikä ilman sitä pääse mihinkään. Sitten on yhdellä kädellä kiskottava paidan reunaa suun suojaksi ja toisella tasapainoiltava mopon kanssa takaisin kotiin sitä hakemaan.

Silmälasit ja maski on myös aivan mahdoton yhdistelmä, jatkuvasti on rillit huurussa. Valokuvia ottaessa hymyillään leveästi, mutta ei sillä mitään merkitystä ole, silmärypyt ovat ainoat, josta hymyn huomaa. Suurin osa maskeista on myös niin suuria että ne peittävät koko naaman eivätkä edes pysy paikoillaan.

Asuminen Phuketissa

Kaikista epämukavinta sen käyttö kuitenkin on herkullisen tulisen Kway Teaw Tom Yam -nuudelikeiton syömisen jälkeen kun oma tulinen hengitys polttaa suun sisällön lisäksi myös puolen naamaa sen ulkopuolelta. Entäs sitten ne muoviset visiirit, joita käyttäessä tunnen aina näyttäväni Paluu tulevaisuuteen elokuvan Docilta. Ainakin niiden takaa näkyy kasvonilmeet, mutta jatkuva “ai anteeksi, mitä sanoit” kysely alkaa jonkin ajan päästä nyppimään koska ei niiden takaa mitään kuule.
Maskeihin tottuneiden Thaimaalaisten näkökulmasta te suomalaiset olette siellä villeinä ja vapaina temmeltäneet kesälaitumilla ja aloitte näin syksyn tullen vasta maskiutua, niin teidän mahdollisuutenne tulla tänne turistina vähenivät ainakin tämän vuoden puolella lähelle nollaa.

Thaimaa Koronavirus

Voin kuvitella miltä se tuntuu yksilökulttuurin, jokamiehenoikeuden luvatussa maassa jos väkisin laitetaan maski naamaan. Toivottavasti niin ei käy, mutta jos käy, niin tervetuloa joukkoon! Ilmeisen arvokkaitakin ne siellä ovat, meidän onneksi maksavat pennin. Ja sillä pennillä taas saadaan jo hyvälle mallille päässyt turhan kulutusmuovin ja muun roinan eteen tehty valistustyö turhaksi kun entistä enemmän roskaa päätyy meren eläinten turmioksi.
Kun ihminen ajetaan hyvin tiukille, ei puhe luonnon säilyttämisestä enää ole relevanttia. Kuinka jaksaa pohtia tulevia sukupolvia jos omasta jokapäiväisestä riisistä ei ole tietoakaan. Muovipusseista päästiin juuri eroon, nyt hukutaan maskeihin ja kumihanskoihin. Suo siellä vetelä täällä. Kuka näitä naruja vetelee, voisiko saada vaikka ihan pienen hengähdystauon kiitos.

Thaimaa Korona

Minä haluan vain tietää, kuinka kauan tämän meidän kuplamme on tarkoitus kestää? Niin kauan että korona on hävinnyt koko maailmasta? Nyt kun Thaimaa on hyvällä mallilla, emme silti voi avata turistihanoja koska muut maat eivät millään läpäise tiheää kampaamme. Minä käyttäisin mielihyvin ja rutisematta maskia ja vetelisin käsidesiä vaikka päästä jalkoihin jos rajat vain avattaisiin.

Phuket Koronavirus

On raastavaa katsoa kuinka tämä maa on kuin viimeisillä ilmahenkäyksillä räveltävä sukeltaja, joka yrittää päästä epätoivoisesti kaverin regulaattoriin kiinni. Ei siinä mitkään ”travel bubblet” meitä auta. Realistisesti, kuka haluaa tulla maahan paperisodan saattelemana ja joutua isoveljen valvomaksi 24/7? Entä jos menee mereen uimaan ja siellä sattuukin uimaan vaikka joku toinen? Mistä mahtoi tulla, olikohan pessyt juuri kädet? Eiköhän pysytä vaan omilla tahoillamme niin kauan, että joku keksii jotain järkevämpää. Kuten vaikka sen rokotteen. Sillä aukeaisi kaikki ovet simsalabim.

Ja mikä siinäkin on että sikaa voidaan ohjailla sen aivoihin asennetulla sirulla mutta yhtä rokotetta odotellessa koko maapallo on pausella. Kyllähän sen jokainen tietää, että nykymaailmassa on paljon turhempiakin keksintöjä saatu paljon nopeammin aikaiseksi. Kautta aikojen on kamppailtu viruksia vastaan: Ebolankin leviämisen esti tehokas hoito- ja tutkimusrintaman yhteistyö. Tietenkin kysymyksessä on hyvin eri lailla tarttuva tauti, mutta jotenkin tämä korona on kyllä nyt saanut meistä, viisaista ihmisistä, sellaisen niskalenkin jota ei ennen ole nähty.

Elämää Phuketissa Raya Divers
Kai se SARS:kin vielä jossain pyörii mutta kuka sitä muistaa, ja mitä se rokote sitten auttaa jos nämä jo selätetyt virukset tulevat takaisin entistä ärhäkämpinä mutaatioina. Ja mistä minä mitään tiedän, en ole lääkäri tai se joka maailmaa pyörittää, nämä ovat vain omia itsensä ympäri pyöriviä ajatuksiani. On vaikeaa nähdä tämän ajan yli ja uskoa että kaikki nämä varotoimet ovat todella tarpeen, kun sen aiheuttama inhimillinen kärsimys paikallisille on suoraan silmieni edessä.

Kun tämä minun asuinmaani on niin ansiokkaasti toiminut pitääkseen meidät koronavapaana alueena niin sitten kun tämä kaikki on ohi, toivon näkeväni samanlaista peräänantamattomuutta korruption, liikenneturvallisuuden sekä eriarvoisuuden pois kitkemiseksi. Viime viikolla näin valokuvia thaimaalaisesta päiväkodista, jossa kolmekymmentä lasta teki yhdessä voileipiä, ilman maskeja tai tietoakaan turvaväleistä.

Asuminen Thaimaasssa

Melko uskaliasta. Siitä tuli kuitenkin ihanan normaali ja toiveikas olo että joku päivä voin vielä vastuullisesti hävittää tai uusiokäyttää kaikki omistamani suojavarusteet.

Leave a comment